Lettuja ja makkaraa

Mun lyhyessä koiranelämässä on kerenny tapahtuu jo aika paljon kaikkii kivoi jutskii. Nytki me oltiin viikonloppu leireilemässä! Oli tietteks niin siistii. Kuulin etukäteen et leireil aina syödään makkaraa ja lettui ja mähän tietty sit ootin sitä tosi kovasti. Pakkasin mun kamat jo kaks päivää ennen reissuu, otin mukaan Froliccei, en muuta.

Se paikka oli tosi kiva, me juostiin siel tosi paljon vapaana ja sit siel sai uidakin ja mä menin agilitykentällä putkee ja puomii. Olin aika taitava. Suurimmaks osaks siel oli Yhmän lapsii, myös mun frendit Kovu ja Milou. Vähän kyl näytin niille mun hienoi valkosii hampaita. Mut sit leikin kyl Myran, Miinan ja Siirin kaa. Ja vähän Taavinki, Taavin kaa me tutustuttiin kunnolla siel Latviassa.

Täs kuvas oon mä ja Yhmän lapsi Miina, vähäks ne on samannäkösii!

Parasta leiril ehkä oli se makkara ja letut. Ne oli kyl niin hyvii! Ja sit sain lohtakin, se vast oliki herkkuu. Se oli niin hyvää et ihmiset söi sen kokonaan! Me saatiin pienii maistiaisii, mut oon kyl sitä mieltä et ens kerral koirille oma lohi.

Sit joku tietteks kysy ku jätti kengät siihen eteiseen et uskaltaaks tähän jättää sukatki vai onks tääl jotain sukkavarkait.. Ni mä huusin sielt sille et "EI OO"... Tirsk tirsk tirsk... Vähä hyvä huijaus!

Mun pitää varmaan varata jo seuraava leiri...

Tosi rakkautta

Tietteks ku mähän seukkaan Nanen kaa ja me ollaan tosi rakastuneit. Sit Nane meni vähä flirttailee yhelle toiselle tytölle ja sen sit lepytykseks se teki mulle oman laulun!

Mä oon niin onskuna täst, et hyvä et frolicit maistuu... No tirsk tirsk, luulitteks jo et ei maistuis frolicit, tirsk. Oon mä kyl onskuna siltiki!

”Kun kuljin Hesasta Narvaan päin,
mamman sylissä mä näin,
löydät tytön niin sinisen,
sievän, pienoisen,
sanoin mamma yllättäin,
hän on luona Laagnan lammen,
missä tuoksuu pihapuut,
sulle neuvon yhden annan, heitä mielestäs jo muu.

Heitin kaiken vuoksi naisen,
miten niin ja minkälaisen,
luotan aina meidän mammaan,
enkä suotta ollenkaan,
lallalaalalalalallaa….

K-A-I-S-A, Kaisa Kaisasein,
mä sulle sanoin ja selväks tein,
mä heti sinuun rakastuin,
ja romeoon mä samaistuin,
Sä olet kovin kaunis niin,
en tiedä kuinka sanoisin sen paremmin.
K-A-I-S-A, Kaisa Kaisasein,
mä yhden reissun Narvaan tein,
siellä tuoksui pihapuut,
ja hymyili kaunein suukkosuu,
se on kyllä onni, että saa,
myös Suomessa sua tuijottaa ja rakastaa.
Mä muistan Kaisa sut hyvin niin,
ja muistan miten me nuuskittiin,
kun mä Rajista kohden tassuilla sutkin,
niin sitä erottiin.
Sä jäit luokse sinun mamman, missä tuoksuu froliccisuut,
kotiini sieltä joskus sut kannan,
pussaan puhki sun frolicci suun.
Heitin kaikki vuoksi naisen,
tiedän kyllä minkälaisen,
eihän löydy sulle vertaa,
vaikka kuinka hakisin
lallalaalalalalalalla…”


Mä oon niin sanaton nyt, toi on ehkä toisiks ihaninta mitä mulle on sanottu! Nii ja mä ehkä muutan Nanen raksalle ja Äiskä muuttaa kans koska mä en haluu olla siit erossa, me vähän Nanen kaa sillei sovittiin. IM ei tiiä täst vielä.....

Näyttelykuningatar Kaisa

Siis mä vähän taas katoin et ollaan menty matkii mun nimee.. Telkus on joku kiinteistökuningatar Kaisa!!! No. tälle mun nimen suosiolle ei sit kait voi mitään.

No mehän oltiin tos viikonloppuna tuol Venäjällä ja kyl mä hei sanon et olipas reissu! Mua ei ehkä ikinä oo tuijottanu niin moni ihminen ku oon autossa häkissä. Mä tuijotin niit kaikkii mun eriparisilmillä takas ja ne vähä nauro mulle. Sanoin niille et kato itte peiliin ja naura sit. Nii siis näyttelyyn me sinne mentiin IM:n ja äiskän kanssa. Sit oli mukana Tiina ja tosi kiva Hiski, ja meist tuli frendei. Sit oli viel kaks tosi isoo mustaa koiraa ja niitten IM, ja se toinen musta koira, Eve, oli mulle kyl ennestäänki tuttu ku me oltiin siel Eestis silloin mökkeilemäs ja viettämäs mun 9 kk syntsii. Me meinattiin pistää kyl vähän leikiks Even kaa hotlalla mut IM kiels ku se halus rupee nukkuu. En tykänny täst ja menin sit seisoo yöpöydälle. Seisoin siin vaan ja tuijotin Tiinaa.
No siel näyttelys mä sain taas sellasen junnusertin, ja noi muutkin sai kaikennäkösii kirjainyhdistelmii. IM oli kyl tosi väsky ku päästiin sielt takas, se on nukkunu joka päivä päikkäreit ku se tulee töistä ja mä vaan annan sille pussui ettei se nukkuis, tirsk.

Toi Joonas on kyl aika höntsä, tiettekste mitä se pelkää!!?? Mä niin nauroin kippuras ku se rupes tärisee ihan hulluna ku vessan ovi paukahteli ku tääl oli läpiveto. Se juoksi IM:n luo hakee apuu ja sit me tirskuttiin et sehän on IM:n turvamies, juoksee aina sen luokse turvaan. Mut se on kyl tosi kiva, mä tykkään nukkuu sen kainalos ku se on niin pehmee. Joonas on jo aika vanha ja viisas. Tai no ainaki vanha, jotain yheksän ja puol vuotiainen.

Outojen tapausten tapahtumaketju

Vitsi mä en ollu muistanu vaihtaa kuukauden kyssärii, mut nyt sekin on hoidettu! Viime kyssäriin vastattiin et 8 on käyny ulkomail ja 1 ei ollu.

Mä kävin viime viikonloppun näyttelys ja tapasin siel mun faneja, esim. Pirkon. Ja frendeihän siel oli kans, esimerkiks toi Peppi jonka kaa mä olin kesäkuus Pärnussa. Ja Kovu.

Mä oon nyt pikkasen ollu kummissani kun mua on syytetty tosi monist asioista täs viime aikoina. Eilen viimeks. Kuulemma ruokaa hävii ihmisten haarukoista ja lautasilta, sit pyykkikorist on vedetty sukkii sen korin raoista ja hajotettu ne sukat ja joku on pissannu yöllä lattiallekin.  Yhmä aina rupee kauheest hymyilee ku IM rupee kyselee et KUKA TÄN TEKI!!!??  Hah, syyttäis sitä sit kun se tollei tunnustaaki. Yhmä mikä Yhmä.

Mä ehkä meen kattoo jotain lampait parin kuukauden kuluttuu. Voiks niit syödä? IM:n kans me ollaan käyty kattoo heppoi, Hilkkaa ja Hiksuu, ne on ihan kivoi, mut sit ku ne rupee liikkuu ni meitsi ottaa ritolat.

Mä täs mietin et osallistuisinko yhteen bloggauskilpailuun vai antaisko muilleki mahiksii voittaa?
http://www.musch.fi/blogi/musch-bloggauskilpailu-voita-100-%E2%82%AC-lahjakortti